Reilin toka pitstopin halusin Torinoon, koska kuvittelin että talviolympialaiskaupunki ois jotenki tosi talvinen ja kaunis. Ei ollu. Sen sijaan se oli kylmä, märkä ja luotaantyöntävä. En viihtyny pelipaikoilla ku pari päivää, josta matka jatku huomattavasti miellyttävämmän Ranskan puolelle. Mutta jos kiinnostaa miltä Torino näytti lievästi pettyneen reilaajan silmin, niin check this out.

Oli siellä viihtyisiäkin kujia, jotka oli tosin aika autioita kelin ja jonkun paikallisen juhlapyhän takia.

Koitin reilin aikana nuukailla sen minkä pysty, ja Torinossa tein oman sniiduilun päiväennätykseni! Kokonaiskulutus eräälle sunnuntaille oli 0,16€ kun ostin banaanin. Ilmasen majoituksen tarjos Couchsurfing, ja mut majottanut muikkeli kokkaili myös mulle asti, joten säästy pitkä penni.

Hetken aikaa tuntu ku ois ollu Italiassa. Eiku täh?

Toreja ja aukioita Torinossa on aika paljon, ja kesäsäällä ne on varmasti ihan viihtyisiä.

Ja joen vastarannalla voimme nähdä legendaarisen Torino-makaronitehtaan, josta lähetetään vuosittain miljoonia kiloja makaronia suomalaisten opiskelija-asuntoloiden pöytiin.

Kirkko X.

La Gran Madre di Dio // The Church of the Great Mother of Our Lord // joku kirkko

Torinon Kuninkaallinen Palatsi

Torinossa toimii hyvin ainakin ratikkaliikenne ja ratikat on siistejä. Pysäkkisysteemi oli vähän hankala hahmottaa tavan turrella, kun pysäkin nimen näki periaatteessa vasta sitte ku oltiin lähetty etenemään kohti seuraavaa stoppia. Eli matkaajan täyty tietää minkä niminen pysäkki on omaa pysäkkiä edeltävä, jotta osaa jäädä oikeessa kohtaa kyyvistä.

Santa Cristinan kirkko ja San Carlon kirkko

Po-joen mukaan nimetty suihkulähde. Taustalla näkyy ukkelin parempi puolisko Dora.

Mole Antonelliana – maailman korkein museo!

Päällimmäisenä muistona Torinosta on vilu, surkeet markan sontikat ja paahettujen kastanjoitten tuoksu. Kastanjoita paahettiin melki jokaisessa kadunkulmassa, ja ihan jokaisessa kadunkulmassa oli joku myymässä sontikoita.

Ekana arkipäivänä lähin mut majoittaneen tytsyn mukana yliopistolle, jossa hää opiskeli. Kengännauhabudjetilla kun mentiin niin aattelin, että koulun ruokala voi olla se edullisin vaihtoehto kunnon lounaalle, ja niinhän se oli. Lainasin Veronican kämppiksen opiskelijakorttia, jotta saan ruokani parilla eurolla. Kovin tarkkaan keittäjämammat ei kortteja zoomaillu, koska en ainakaan omasta mielestäni muistuttanu yhtään kuvan Kolumbialaista viiksekästä tyttöä. Mutta äpettä sieltä irtosi mahan täyveltä ja vieläpä hyvää ruokaa! Tais olla pastaa, kasviksia, kalaa, kanavatkulia sekä joku kiisseli jälkkäriksi.

Jäätelö Torinossa on myös mielettömän hyvää.  <3 gelato <3

• Italia