Uncategorized
Berliini päivässä
Berliinin keskusta on aika valtavan kokoinen, mutta pintaraapaisun verran kaupunkia kerkeää nähdä hyvin päivässäkin. Meän hotelli H2 Alexanderplatz sijaitsi nimensä mukaisesti Alexanderplatzin laidalla, joten siitä oli hyvin helppo liikkua niin kävellen kuin julkisillakin. Alexanderplatzilla sijaitsee metro- ja juna-asemien, lukuisten kauppojen ja ravintoloiden lisäksi myös yksi kaupungin suosituimmista nähtävyyksistä – Berliner Fernsehturm eli televisiotorni. 360 asteen panoramanäkymästä pääsee nautiskelemaan ostamalla vajaan parin kympin hintaisen lipun. Me mentiin tornille aamulla, joten jonottaa ei tarvinnut kauaa. Kuhunkin pääsylippuun merkitään kellonaika, jolloin torniin pääsee, joten omaa vuoroa odottaessa voi hyvin käydä vaikka kahvilla tai kiertelemässä kaupoilla.
Alexanderplatz on myöskin ihan valtavan kokoinen alue, näitä aukioitakin on tällä aukiolla useampi.
Berliinin tuomiokirkko oli valtavan suuri ja komia!
Brandenburgin portin seutu oli täpönään sakkia, joka kerta kun siitä ohi mentiin. Olisi ollut siistiä nähdä tuo yövalaistuksessa, mutta eipä tullut sillä suunnalla pimeellä heiluttua. Ehkä ens kerralla.
Hikinen turre Lumiansa kanssa.
Holokaustimuistomerkki on parin hehtaarin kokoinen aukio, jossa on rapiat 2700 eri korkuista betonista kivipaasia. Kivipaasien väliin pääsee kävelemään, ja kokemaan itse labyrinttimäisen muistomerkin idean. Kivilabyrintti symboloi eristyneisyyttä, hiljaisuutta, epätoivoa ja yksinäisyyttä. Siltä siellä kyllä tuntuikin, jopa liikenteen äänet hävisi ympäriltä. Aika häijyä.
Kaupungin halki virtaa Spree-joki, jota pitkin menee vaikka kuin helvetisti jokilaivoja. Eikä ne vissiin ollut ees kovin kalliita, itse vetelin sikeitä kun muu retkue oli käynyt risteilyllä. Ahh, aamupalan jälkeiset unet 🙂
Trains to life – Trains to death -muistomerkki Friedrichstrassen aseman ulkopuolella kuvastaa 30-luvun juutalaisvainon lapsiuhreja. Kuvassa selin on kaksi juutalaislasta, jotka selvisivät vainoista hengissä Kindertransportin ansiosta. Muistomerkin toisella laidalla on viisi vähemmän onnekasta lasta, jotka juna vei keskitysleirille.
Maailmankello Alexanderplatzilla.
Checkpoint Charlie oli mulle aikamoinen pettymys. Taas “niitä” kohteita, jotka täytyy nähdä, vaikka ei ole mitään nähtävää. Tai no, pari saksalaista jamppaa pukeutuneena jenkkisotilaaksi kuvauttivat itseään turistien kanssa kopperon edessä, joka on tietenkin kopio alkuperäisestä. No, onneksi se ei mitään maksa, ja on hyvin äkkiä nähty.
Checkpoint Charlien lähistöllä on säästetty pätkä Berliinin muuria, sekä sen yhteydessä natsien hirmutekoja esittelevä museo Topography of terror.
Oberbaumbrücke, 2-kerroksinen silta East Side Galleryn vieressä.
Tämän verran kerkee hyvin nähdä päivässä, jos vaan jaksaa kiertää. Berliini on paljon-paljon siistimpi kaupunki, kuin mitä osasin etukäteen odottaa. Mielikuva siitä mulla on aina ollut tylsä, harmaa ja ruma betonihelvetti, mutta sehän on onneksi kaikkea muuta! Pääpointti tällä reissulla oli kuitenkin mun isin juoksukisat, sekä niissä huoltajana toimiminen, joten siitä puolesta lisää ensi kerralla 🙂 Siinä mentiinkin heittämällä kaikkien turistiseutujen ja mukavuusalueiden ulkopuolelle.
